Sellaistakin näköjään saa Helsingissä. Viemärit sukitetaan, ja siitä maksan kymmenen vuoden ajan korotettua vastiketta, kunnes 77 e/m2 osuus on maksettu*. Käyttövesiputket uusitaan muutaman vuoden kuluttua päällevetoina. Nykyinen hinta-arvio neliöltä on noin tuplasti kalliimpi kuin sukitus. Sukitusalalla kuulemma kilpailu on hiukan laskenut hintoja viime vuosina, joten toiveikkaasti voi odottaa, ettei käyttövesiputkien uusintakaan kovasti kallistu.

Muu kylpyhuoneen uusinta jää itse kunkin maksettavaksi, mutta siitä saa sitten jonkin verran kotitalousvähennystäkin, jos sellainen vielä muutaman vuoden kuluttua on olemassa. Itsellä on suhteita alan ammattilaisiin enkä ole taipuvainen mihinkään ylellisyyksiin, joten taidan taloudellisesti selvitä hommasta – toisin kuin pelkäsin.

Laskelmani perustuu siihen, että eläkkeitä maksetaan jatkossakin. Nauroin ääneen, kun luin aamun lehdestä Sampsa Katajan (kok.) esittäneen, että eläkeyhtiöiden tilalle perustettaisiin yksi eläkelaitos. Ehdotushan oli niin kaikin puolin järkevästi perusteltu ja niin oudolta taholta tullut, että oli jo etukäteen pakko nauraa sen tuleville torjuntaväitteille. Kuten Tuija Brax annatteli A-studiossa Varman Matti Wuorialle, ei eläkeyhtiöiden toiminnassa ole kysymys mistään normaalista ”kilpailusta”, vaan rahoista, jotka juoksevat yhtiöihin lakisääteisesti, joten yhtiöiden määrä  ei ole ainakaan kilpailulla perusteltavissa - kuten eivät johtajien palkatkaan. Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes (ent. vas.) vastustaa tietysti Katajan ajatusta jo virkansakin puolesta ja kertoo näkevänsä vaaroja siinä, jos kaikki munat laitettaisiin samaan koriin. Mutta onko Keva siis päässyt muita parempiin sijoitustuottoihin jollain muulla tavalla kuin hajauttamalla sijoituksiaan?