Kolmen tytön kimppakämpässämme joskus nelisenkymmentä vuotta sitten oli usein paljon väkeä ja sanansäilä heilui.
Yhtenä iltana siellä oli mm. kolme ideoita pursuavaa nuorta miestä, matemaatikko ja kaksi teekkaria, heikkovirtamiehiä (nykyisin sanottaisiin tietoliikenne-). Pojat maalailivat alan tulevaisuutta; millaisia ylellisiä vempaimia keksittäisiin ihmisten mukavuudeksi, yhteyksiä hoidettaisiin ajasta ja paikasta riippumatta, mukana kulkevilla laitteilla, jotka tekisivät vaikka mitä. Minä kiukustuin: rikollista puhetta, kun ihmiskunnan ongelmat ovat ihan muualla! Iso osa ihmiskunnasta näkee nälkää ja lukutaidottomiakin on valtavasti! Tulevaisuuden ihmisillä ei ole varaa haaskata henkisiä ja aineellisia voimavaroja tuollaisiin joutavanpäiväisiin juttuihin,
Juttu muistui mieleen, kun luin tämän.

Myöhemmin toinen teekkareista perusti menestyvän yrityksen, jossa tehtiin em. mukana kulkevia monitoimilaitteita ja toinen loi uran firmassa, jossa järjestettiin käyttömahdollisuuksia niille. Myös se kolmas perusti yrityksen, joka menestyi oikein hyvin - aikansa, niin se toinenkin. 

Toiseen entisistä yrittäjistä törmäsin kadulla muutama vuosi sitten - ensimmäisen kerran kymmeniin vuosiin - ja juttelimme.
- Sinä et sitten ole muuttunut juuri ollenkaan! hän sanoi.
Luulen, että hän tarkoitti sen kohteliaisuudeksi, joten puhe oli varmaan ulkonäöstä...