Vaihdoin taustakuvaksi kypsän kaurapellon. Me kanat suosimme kauraa, se on terveellistä eikä mene vihneitä kurkkuun. Sitä paitsi tuleentunut kaurapelto on kaunis. Tämäkin hyvin myrkytetty, aikoinaan esi-isien raivaama.

Kauralla näyttää olevan oma yhdistys ja sivut, joilla voi tutustua kauran terveysvaikutuksiin.

Urani pörssikeinottelijana

Isäni osti aikoinaan sukunsa pientilan maita, kun niitä tuli myyntiin. Hän ajatteli ruveta viljelemään peltoja eläkkeelle jäätyään. Sehän oli aikoinaan monen tilattomana maalaispoikana kasvaneen unelma. Väinö Linnakin sijoitti romaaneilla tienaamiaan rahoja tilaan, jonka pelloilla hänet kuvattiin ajelemassa traktorilla kuin talollinen ikään. Isä sai pahan infarktin heti eläkkeelle jäätyään ja unelma jäi toteuttamatta. Hän myi sittemmin pellot paikalliselle maanviljelijälle ja sijoitti rahat KOP:n osakkeisiin. Siellä suomalaisen kapitalismin päälinnakkeessa ne säilyisivät varmasti jälkipolville, joiden sijoituskykyihin hän ei oikein uskonut.

Siinä vaiheessa kun isä kuoli, pääomasta oli kolmannes sulanut. Koska olin esikoinen, kuolinpesän osakkeet tulivat minun hoitooni. Siksi päätin vähän ottaa selvää asioista. Viisaimmalta kuulosti neuvo, ettei paniikinomaisesti vahtisi pörssikursseja, vaan lukisi sen sijaan ajatuksella taloussivuja ja löytäisi pitkiä trendejä.

Taloussivuilla näytti olevan yhtenä aamuna artikkeli kaurasta. Kauran terveysvaikutuksia hehkutettiin, siitä oli maailmanmitassa tulossa seuraava hitti terveysvaikutteisten elintarvikkeiden joukossa, vakuutettiin.  Jutussa kerrottiin myös, että kaura kasvoi hyvin hapahkossa, suoperäisessä maassa, sellaisessa jota meillä täällä oli, ja siksi Suomi olikin yksi maailman johtavia kauramaita.

Menin heti keittiöön ja kaivoin kauraryynipaketin esiin. Sen kyljessä oli logo, joka näytti isolta C:ltä. Cultor, päättelin ja menin töiden jälkeen pankkiin.  — Myydään kolmannes meritoista ja ostetaan cultoria, vaadin ja niin tehtiin. Vaikka olen puoliksi hämäläinen, minulla on taipumusta impulsiivisiin reaktioihin. Se johtuu kannaksenkarjalaisesta puolikkaasta, jonka ansioksi siis on tässä tapauksessa luettava jatko.

Kun tutustuin asiaan tarkemmin, huomasin että kauraryynini olivat varmaan ns. vanhaa varastoa. Selvisi nimittäin, että Cultor oli ehtinyt jo aikoja sitten myydä leipomosektorinsa Raisiolle eikä Cultorilla ollut enää mitään tekemistä kauran kanssa. Seuraavan liikkeen kanssa päätin olla hätäilemättä.

Meni pari-kolme kuukautta, kun hiihtoloman aikaan aamu-tv:ssä kerrottiin, että Cultorin noteeraus Helsingin pörssissä oli keskeytetty. Myöhemmin kerrottaisiin lisää. Seurasin jännittyneenä uutislähetyksiä. Kävi ilmi, että tanskalaiset olivat ostamassa Cultorin ja tekivät tarjouksen Cultorin vanhoille osakkaille. Hinta oli tuplasti se, mitä olin maksanut!

Myynnistä saadut rahat sijoitettiin nyt Raisioon. Raision osake on sittemmin ikävä kyllä kutistunut kuin rusina. Fazer näkyy nyt eilen avanneen kauramyllyn Lahdessa. Ehkä tosiaan löysin pitkän trendin, ehkä se lähtee tästä. Syökää siis ihmiset kaurapuuroa, mieluiten tietysti Raision hiutaleista.  Sillä lailla tulemme molemmat ravituiksi!