Kannan kylki vääränä kirjoja kirjastosta. Vaikka olen kirjannut blogini teemaksi myös kirjat, en ole pitkään aikaan kirjoittanut niistä. Katkaisen kierteen (tuleepa k:ta!) nyt.

Parhaillaan on luettavana ukrainalaisen,  Britanniassa asuvan Marina Lewyckan Muu maa mansikka?
Kannessa sitä kuvaillaan Guardiania siteeraten "hilpeäksi" ja Observeria siteeraten "hauskaksi, viehättäväksi, lystikkääksi reissuksi". Luulen, että lainaukset ovat asiayhteyksissään aika ironisia. Vaikka kuvauksen pintavire on näennäisen hilpeä, taustalla kulkee karmivan mustan huumorin juonne.
Kirja kertoo, kylläkin hilpeästi siis, vierastyöläisten elämästä rikkaassa teollisuusmaassa. Siitä, miten köyhistä maista tulevia vierastyöläisiä kohdellaan melkein kuin eläimiä - ja eläimiä sitten...Jos joskus tekisi mieli ostaa broileria, jota en ole syönyt vuosiin, pitää vain palauttaa mieleen kuvaus broilerifarmilta.

Yksi lainaus pitää laittaa. Kanafarmilla työskentelevä puolalainen Tomasz yrittää selvittää, mitä kansallisuutta työkaverit ovat ja miksi portugalilaiset ovat olevinaan brasilialaisia ja päinvastoin. Brasilialaiset ovat laittomia maahanmuuttajia, joten he ovat olevinaan portugalilaisia. Mutta portugalilaisia ei haluta ottaa töihin, koska he aiheuttavat rettelöitä, selittää kanafarmarin poika Neil ja kertoo millaisia rettelöitä:
"Jooh ammattiyhdistyksiä. Minimipalkka. Terveydenhoito ja työturvallisuus. Brassit ei rettelöi, kässääks, koska ne on maassa laittomasti. Niin ett jos portugeesit haluaa saada hommia niin niiden täytyy olla olevinaan olevinaan brasseja - portugeeseja jotka esittää brasseja jotka on olevinaan portugeeseja. Mieletöntä, eikso?"

Jos haluaa saada uusia näkökulmia eurooppalaiseen todellisuuteen, kannattaa ehdottomasti lukea!

Kirjan alkuperäinen nimi on Two caravans. Lewyckan edellisen suomennetun kirjan nimi oli Traktorien lyhyt historia ukrainaksi. Olisi voinut kuvitella, että se nimi ei olisi ollut omiaan vetämään kirjan ääreen sitä lukijakuntaa, joka siitä todella nauttisi. Mutta veti se minutkin ja silläkin nimellä näyttää syntyneen eurooppalainen menestys.

O

Joskus Sokean kana-raihnan vanha nokka kolahtaa vielä kahdenkin vuoden jälkeen polttelevaan jyvään. Keskusteluahan kyllä aina toivotaan, ja tämä on tosiaan minun ennätykseni.
Maalla kesäpaikan lähellä on maaseutumyymälä, josta saa muuten yhtä todella hyvää erikoisjuustoa. Mutta en nyt lennätä googleavaruuten maidon luovuttaneen eläimen nimeä.