Helavalkeat -  s.o. hiirten tuhoama tavararöykkiö – tuli poltetuksi  jo eilen. Edelleenkin nakertelua kuuluu öisin, vaikka kaikki houkutteleva on pistetty piiloon. Yhtenä iltana leikkuulaudalle oli unohtunut omenanpuolikas ja sen ympärillä oli ilmeisesti mässäilty nautinnollisesti. 

Huusi ja komposti tyhjennetty, kukkapenkkejä ja raparperipenkki putsattu rikkaruohoista ja kärrätty naapurista ylivuotista hevosenlantaa. Pensaat leikelty.  Kanamarjalle tehty pieni hernemaa, joka on ympäröity vanhasta savupiipusta jääneillä tiilillä. Ruoho ajeltu, kun naapuri korjasi leikkurin: laittoi öljyä jumittuneen pyörän kuulalaakeriin. Taas viisastuin.

Laiska töitään luettelee, vaikka häveliäästi passiivissa. Mutta miten muuten voisi antaa itselleen oikeuden lepopäivään, kun töitä olisi odottamassa? Kirjastoautolta hain tilatun kirjan, Raili Mikkasen Punaisen huoneen laulun, jota ryhdyn nautiskelemaan. Katiskassa oli aamulla reilun kilon hauki, sen nautiskelen nokkosmuhennoksen kanssa.

Runoilijannarsissit kukassa.