Karjala takaisin ja Häme

. Asia: kaikkien lapsuudenmaisemat ovat menetettyjä alueita. Johtopäätös: negatiivista, miksi minä ja serkkutyttö, evakoiden jälkeläiset, häiriintyisimme siitä, että jotkut haluavat Karjalan takaisin, vaikka me emme?

En ole maksanut eläkettäni. Asia: eläkejärjestelmä on vain n. 20-prosenttisesti rahastoiva. Olen kyllä maksanut aikoinani isovanhempieni eläkkeitä, äidin ja isänkin, mutta ne olivat huomattavasti pienempiä kuin nykyeläkkeet. Minun keskivertoeläkettäni maksaa nyt akateemisella matalapalkka-alalla toimiva tytär. Kun näkee, millaiseksi hänen palkkansa muodostuu luvattujen korotusten jälkeenkin, niin vaatimukset kaikkien eläkeläisten aseman parantamisesta tuntuvat röyhkeiltä. Pienet eläkkeet ovat asia erikseen. Johtopäätös: negatiivista, miksi yrittäisin tyrkyttää ylikehittynyttä syyllisyydentuntoani niille, jotka osaavat nauttia eläkepäivistään.

"Puhehalunsa, tyhmä jos vaientaa, hän voi hiljaista viisasta muistuttaa"Asia: blogin perustaminen näyttää mykistävän minut. Juuri kun meinaan kommentoida erikoista, 30 vuoden takaista asiaa, josta minullakin on muisto, tajuan että kommentoiminen voisi tuoda ko. henkilön tänne. Lukemaan minun omituisista asioista töksäyttelevää blogiani! Ei ei, en ota riskiä, parempi kun pidän jutun omana tietonani. Jossakin taas on äsken paheksuttu oman mitättömyyden paikkailua suurilla sitaateilla, kannattaapa pysyttäytyä sieltäkin matkan päässä. Otsikkositaatti on muuten Koskenniemeltä. Johtopäätös: ruikutusta itsetunnon puutteesta. Eikä edes mitenkään auta toisia samanlaisia.

Nuori henkilö, joka kohteliaasti kutsui minua mentoriksi, teki viimeisinä työvuosinani diskurssianalyysin teksteistäni ja opetti minulle hienon termin. Tämähän voikin olla nyt minun blogidiskurssini - turvallinen itsekseen puhuminen! Oppiihan sillä tavalla näköjään jotain itsestään.