mm kertoi löytäneensä vanhoja tietoja kannakselaisperheestään googlaamalla. Sama täällä.

Pietarin ja Kannaksen matkan alla hain mummoni perheestä tietoja Hiskistä.
Jäin ihmettelemään, miten mummon isän ammatti oli muuttunut tehdastyöläiseksi, kun hän muutti Käkisalmen maalaiskunnassa olevaan Suotniemen kylään. Mitä ihmeen tehtaita voi 1800-luvulla olla pienessä kylässä? Googlasin ja löysin tiedon Suomen ensimmäisestä fajanssitehtaasta, joka toimi kylässä vuosina 1842-93.

Heikki Hyvönen näytti kirjoittaneen kirjan aiheesta; sellainen oli keväällä myyty Huuto-netissä.
Kirjastosta kirja löytyi. Luin sen ja katselin kuvia fajanssista ja keramiikasta, jota oli aikoinaan monissa suomalaisissa - ja venäläisissäkin - kodeissa, mutta nykyisin museoissakin aika vähän. Kirjaan liittyi luettelo kaikista tehtaassa työssä olleista. Siinä oli myös mummoni isän nimi ja tieto, että hän oli syntynyt Kiteellä 1843. Katsellut siis edellisessä postauksessa ihastelemaani Paasselkää toiselta laidalta.

Aiemmin kerroin, miten serkun 70 vuotta kadoksissa olleen isän kohtalo selvisi googlaamalla, kun nimi löytyi venäläisestä stalinismin uhrien luettelosta. Sivustolla oli myös hänen viimeisin osoitteensa Pietarissa. Paikalla näyttää olevan edelleenkin iso vanha talo, käymme siis katsomassa.

Äidin isän suvusta tiedän enemmän - Pietariinkin liittyen. Yksi esi-isistä oli kuudennusmiehenä Kuolemajärvellä 1700-luvun lopulla ja hänet lähetettiin Pietariin ostamaan Kuolemajärven kirkon uuteen tapuliin kelloa. Kirkon kassa oli tapulin rakentamisen ja varkauden jäljiltä aika vähissä.  Esi-isä oli aikaisemmin tehnyt Viipurin konsistoriin valituksen, että seurakunnan raha-arkussa ei ollut lain määräämää määrää lukkoja. Tieto ei kerro oliko lukot hankittu ja varkaus sattunut siitä huolimatta.
Mutta kaikesta päätellen tarkka esi-isä sai rahat riittämään Pietarissa. Hän palasi sieltä mukanaan "pieni kirkasääninen kello, joka palveli seurakuntaa vielä ennen viime sotaa ns. papinkellona". Erikseen pitäjän historiassa mainittiin, ettei kaupan päättämisessä  näytetä olleenkaan tarvitun litkoja(=voitelurahoja)!

Mahdammekohan pystyä olemaan yhtä tarkkoja?