Suurperheen yksinhuoltajaäiti, liikenainen, kirjailija - Minna Canth oli aika epätavallinen ihminen.
Tarkoitus ei ole ottaa kantaa kotiäiti-päiväkoti-keskusteluun, joka Blogistanissakin on vellonut. Hesarin yliössä Väestöliiton Helena Hiila summasi suurinpiirtein minukin käsitykseni keskustelusta: "puolustettavana on oman ratkaisun oikeellisuus ja aseena lapsen etu".
Tarkoitus on mainostaa Markus Kajon ohjelmaa, jossa Canthin tyttäret ja tuttavat kertovat muistojaan kirjailijasta. Ohjelma on äänitetty 30-luvulla, ihmiset lukevat lausuntojaan ilmeisesti paperista, mutta korvissaan on tosiaan kuulevinaan historian havinaa. (Eikä ole kysymys nauhojen rahinasta :-)!) Nämä Kajon arkistolöydöt, rahinaa tai ei, ovat yleensäkin herkullisia.

Canthilla oli tietysti apulaisia liikkeessä ja lapsetkin oli pantu asialle, hoitivat koulun ruokatunnilla liikkeen laskuja. Kotona oli lasten kanssa myös mummo ja eno sekä kaksi kotiapulaista, mutta siltikin. Esiin piirtyy kuvan kypsästä, älykkäästä ja järjestelykykyisestä ihmisestä, joka kodin ja uran sekä huikean kirjallisen tuotannon lisäksi pystyi ottamaan osaa erilaisiin yhteiskunnallisiin rientoihin, seurustelemaan ihmisten kanssa  ja vaikuttamaan vielä stressaantumattomalta! Ohjelma on Yle Areenassa kuultavissa 28.3. asti.

Noista kotiapulaisista tuli mieleen vanha juttu. Jaoin opiskelijana huoneen etiopialaisen Laineshin kanssa. Kun kerran paiskasin kirjan kiinni ja sanoin, etten tykkää työstä, Lainesh sanoi, että minun pitäisi muuttaa Etiopiaan. Eikö siellä sitten tehdä työtä? Ei, maa on niin viljavaa! (Tämä tapahtui siis runsaat 40 vuotta sitten, ennen kuivuutta ja nälänhätää.) Mutta ei kai se sato itsekseen kävele pellolta pöytään? Ei, mutta senhän hoitavat palvelijat, joita jokaisella tavallisella etiopialaisella on vähintäänkin kymmenen ja rikkailla enemmän.

Tuosta syystä en ole koskaan unelmoinut romanttisista ajoista, jolloin naiset kävelivät päivänvarjon alla krinoliineissaan, miesten palvomina ja palvelijoiden passaamina. Sukutaustastani johtuen olisin ollut yksi niistä palvelijoista, joita "tavallisilla ihmisillä" oli.