Minäkin olen sitten päässyt lompakostani, kaikista mahdollisista korteistani ja passistani tungoksessa.

Helsingin keskustan tungoksista on varoiteltu ja olen yrittänyt olla tarkkana, mutta nyt tarkkaavaisuus herpaantui.
Olin menossa katsomaan DocPoint-filmiä, joka näytti olevan erityisen suosittu, elokuvateatterin aulassa oli valtava tungos. Kaivoin esiin lompakon ja silmälasikotelon, otin silmälasit ja etsin viiden lipun joukosta sen oikean. Taitoin lompakon ja pudotin reppuun, laitoin silmälasit koteloon ja pudotin senkin reppuun. Lattialta kuului kolahdus - miten ihmeessä silmälasikoteloni putosi lattialle, vaikka pudotin sen reppuun?  Kai se meni repun sivu, ajattelin, poimin kotelon lattialta ja pudotin uudestaan reppuun.

Jos olisin ollut viisaampi, olisin ihmetellyt pidempään. Ehkä tarkistanut asiaa ja huomannut, että joku oli ilmeisesti vetänyt repustani toisen puolen vetoketjun auki. Eikä ihan muuten vain. Vaan ottaakseen sieltä lompakon.
Mutta en ollut niin nokkela, katsoin filmin ja nautin. Sen jälkeen päätin pistäytyä kaupassa ennen kotiin menoa, mutta kassalla huomasin, että minulla ei ole lompakkoa!
Palasin nopeasti teatterille, mutta eihän lompakko siellä ollut.

Onnekseni olen ostanut palvelun, johon tällaisissa tilanteissa voi soittaa. Soitin ja luettelin kaiken, mitä lompakossa oli ja korttien ja dokumenttien kuolettaminen alkoi saman tien.
Ensi viikko kai näyttää, millaiset ovat menetykset.

Tämä näin muistutuksena, etteivät tällaiset asiat tapahdu aina jollekin muulle, vaan joskus ihan juuri itselle.