kittyfane haastoi asialle, mutta runsauden pula vaikeuttaa vastaamista, en millään pystynyt valitsemaan vain yhtä kirjaa kuhunkin kohtaan! Huono muistikin haittaa, monista kirjoista, joista jopa nimen satun muistamaan, en muutoin muista kuin mielikuvan. Mutta tällaisia mielikuvia on:

1. Mikä kirja itketti?
Anna Ahmatovan Valitut runot - nimenomaan runojen tiukkuus ja tunteilemattomuus ja erityisesti, kun aikaisemmin oli lukenut Jelena Kuzminan Anna Ahmatova, koditon -elämäkerran.

2. Mikä nauratti?
Naurua on monenlaista: hyvänolon pitkäksi aikaa synnyttävää, kuten Marcel Pagnolin Isäni kunnian päivässä. Tai ällistynyttä, kuten monissa Gogolin novelleissa, joissa esimerkiksi kerrotaan yksityiskohtaisesti, mitä matkamies olisi nähnyt, jos olisi kulkenut tietyn paikan ohi tiettyyn aikaan, mutta todetaan sitten, että ketään ei kuitenkaan sattunut silloin siitä kulkemaan.
Tai Mark Twainin purevan huumorin synnyttämää naurua, kun lukee Matkakirjeitä maasta tai Tom Sawyerin seikkailujen ikuisessa lapsessa synnyttämää tunnistamisnaurua.

3. Mikä oksetti?
Jotkin raportit toisinajattelijoiden kohtelusta diktatuureissa. Kirjahyllystä löytyi kaksi: Chile - ein Schwarzbuch ja Palestinian Political Women Prisoners and Detainees in Israeli Prisons.

4. Mihin kirjan henkilöön samaistuit?
Melkein joka kirjassa johonkuhun. Aloitin juuri Hotakaisen Ihmisen osan, jossa Salmen tyttärestä Helenasta kerrotaan, että vanhimman lapsen vastuu istuu kivenmurrikkana harteilla läpi elämän. Valpastun. Minäkin olen esikoinen, jonka harteilla on jokin elinikäinen kivenmurrikka. Luen eteenpäin: Ihan niin kuin sillä raukalla olisi ollut vain velvollisuuksia, ei etuja.(Olisiko pitänyt mainita tämäkin tuossa itku-kohdassa?) Sen kynnet oli lyhyet, muiden punaiset. Näytti vähän siltä, että kun muut tytöt  tuijotti taivaanrantaan, niin meidän Helena katsoi linja-autoaikatauluja. (Tuttua, mutta vähän helpotti, on sentään tuijotettu taivaanrantaankin.) Kovasti jännittää, miten Helenan käy, huonosti varmaan. Se on paljon fiksumpikin kuin minä, ja tyhmyys yleensä pehmentää kovimpia koettelemuksia vähän samaan tapaan kuin kunnon juopumustila suojaa kaatuvaa.

5. Minkä kirjan jätit kesken?
On lukemattomia loppuunlukemattomia, Anna Karenina mm. - Tolstoi ei ole minun klassikkoni.

6.  Minkä toivoisit jättäneesi kesken?
Ei kai minkään kirjan lukemisesta loppuun ole varsinaisesti vahinkoa tullut. Toivoisin kyllä heränneeni kesken sen uutisen lukemisen, että Helsinki aikoo lakkauttaa viisi sivukirjastoa ja huomanneeni, että se oli painajainen...

7. Minkä luit uudestaan?
Gogolin - sanon Kootut, ettei tarvitse tyytyä yhteen juttuun. Gogolin tekstin yhtäaikainen syvyys ja keveys vaikuttavat joka kerta. Bernard Malamudin Muukalainen - minulla on ollut amerikanjuutalaisen kirjallisuuden kausi, ykkösenä Malamud, myös eteläisen Afrikan kirjallisuuden kausi ykkösenä Nadine Gordimer jne. Venäläisen kirjallisuuden kausi on jatkuva. Mutta pahimmin repaloitunut kirja on Stendhalin Rakkaudesta - miten voi joku 1800-luvulla elänyt ranskalaismies tuntea minunkin reaktioni niin tarkkaan?
Tai siis repaleisimmat ovat  Kodin keittokirja, Balkan-Küche ja Was Männern so gut schmeckt.
Tuon viimeisen voisi tietysti tasa-arvoihmisenä lisätä seuraavaankin kohtaan - mutta ei olla tiukkapipoja, maistuvat ne ruuat naisillekin.

8. Minkä luit, mutta et kehtaa kertoa (paitsi nyt näin kahden kesken)?
Yritin kontata etsimässä kirjahyllyni huomaamattomimmasta nurkasta yhtä Mickey Spillanen seksististä dekkaria, joka oli siellä varmasti ja jonka ajattelin mainita, kun en muuta keksinyt. Mutta sitä ei löytynyt - olen varmaan häpeissäni piilottanut sen.

9. Mitä suosittelet?
Josef Brodsky: Keskustelu taivaan asujaimen kanssa. Marja-Liisa Vartio: Lyhyet vuodet. Tiina Pystynen: Runousoppi - miten elämä muuttuu taiteeksi - näin omina viimeisimpinä lukuelämyksinä.

10. Minkä kirjan lukemisesta olet ylpeä (Esim. onko joku ihminen jossain joskus todella lukenut Alastalon salin alusta loppuun, josta kaiketi sopii olla ylpeä)?
Joycen Odysseus on näitä, joiden lukemisella kehutaan. On luettu ja olen vakuuttunut, että se uudisti romaania. Mutta muistelen, että suorituksesta kävi.

Ehtisivätköhän ObeesiaIinesmm, Demetrius ja Nils-Aslak jossain vaiheessa kertomaan mieltymyksistään? Teki mieli haastaa myös kahil77, mutta miten ehtii monen pienen lapsen äiti näin joulun alla?