Mielihyvästä hyristen olen seurannut saksalaisten reaktioita Bochumin tehtaiden lopettamiseen ja kuvitellut mielessäni nokialaisten hämmentyneitä ilmeitä. Miten on mahdollista, että Angela Merkeliin ja muihin saksalaisiin ei pure tämä pörssiyhtiö!pörssiyhtiö!-stiiknafuulia? Suomessahan se oikeuttaa kaiken! Suomessahan ei tunneta suurempaa viisautta kuin puhelinten myynti kunnon voitolla. Sillä perusteellahan ihmisiä kanonisoidaan Euroopan Viisaaksikin!

Mielialaani vaikuttavat kai myös nämä todella terävästi oivaltavat ja rohkeat, Timo-Erkki Heinon lamaa käsittelevät ohjelmat, joista yksi nähtiin eilen illalla. Se palautti vanhat ajat mieleen - ja vanhan kiukun! Vedätyksen kohteille - ainakin minulle - selvisi kyllä jo viime vuosituhannen puolella, että Esko Ahon, Iiro Viinasen, Suomen Pankin herrojen ynnä kumppaneiden kasvojen kohotukseenhan se meikäläisenkin koko omaisuus meni niin kuin säästöpankkien hallitusten maallikkojäsenten + veronmaksajienkin rahat. Selitykset "Neuvostoliiton romahduksen vaikutuksista" ym. eivät menneet läpi. Eihän se lama idänkaupan yrityksistä alkanut eikä myöhemminkään nimenomaan niihin keskittynyt. Rolf Kullberg näytti sanoneen ohjelmassa, ettei olennaista ollut löytää syyllisiä. Pääasia olikin, että maksajat löytyivät - ja se kyllä muutti monen elämää aika olennaisesti. Mutta kaikki tapahtui tietysti laillisesti ja sääntöjä noudattaen, kuten Valtion vakuusrahaston edustajat vakuuttivat. Timo-Erkki Heinon todella hieno ohjelmakokonaisuus löytyy

täältä:

1,73 mk:n uskomattomat seikkailut

Enpä malta olla kertomatta yhtä omakohtaista juttua sääntöjen noudattamisesta:  Kun selvisi, että mieheni yrityksen pankeista yksi pistettiin nurin ja jakoon, me kävimme lopettamassa kaikki yrityksen tilit sieltä. Parin kuukauden kuluttua tuli ihan toisen pankin yrityskonttorilta ilmoitus, että siellä olevalta tililtä - jota ei pitänyt olla olemassa - oli tullut tilinylitysmaksu. Selvitin asiaa ja kävi ilmi, että yksi tili hävitetystä pankista oli jäänyt lopettamatta. Se ja tilillä olleet 1,73 mk oli siirretty ko. pankin yrityskonttoriin. Pankkivirkailijan sormi oli lipsunut ja tilille oli tullut vahingossa tilillepano. Pankkivirkailija oli huomannut erehdyksen ja tehnyt vastaavan tililtäoton. Koska tilillä oli ollut tapahtumia, järjestelmä oli tuottanut tilinkäsittelymaksun, johon 1,73 mk ei riittänyt, joten oli syntynyt tilinylitys, mistä veloitettiin 50 mk. Salapoliisitoimintani tulokset kuitenkin hyväksyttiin ja tilinylitysmaksu luvattiin pankissa poistaa. Sanoin, että erehdyksessä syntynyt tili pitäisi myös lopettaa. Se kuulemma voitaisiin tehdä vain yrityksen hallituksen päätöksellä, ja siitä kertovan pöytäkirjan liitteeksi tarvittaisiin myös kaupparekisteriote, josta kävisivät ilmi yrityksen nimenkirjoittajat. Lisäksi tarvittaisiin selvitys siitä, mihin toimitettaisiin ko. 1,73 mk. Laadin siis pöytäkirjan, tilasin maksullisen kaupparekisteriotteen ja kerroin, että 1,73 mk tulisi hallituksemme päätöksen mukaisesti käyttää samassa pankkiryhmässä olevan senjasennumeroisen lainan pääoman lyhennykseen.

Tämä oli yksi niistä asiakirjoista, joita estetiikan approbaturin suomalla liiketaloudellisella pätevyydellä ja o.t.o. laadin, kun mieheni oli sairauskohtauksen jälkeen saanut vaikean aivovamman ja jouduin hoitamaan yrityksen saattohoidon. Tämä juttu naurattaa vielä aidosti, niitä muita on oman mielenrauhan vuoksi parasta olla muistelematta.