Ns. mikrolainat, kehittyvien maiden pienyrittäjille myönnettävät pienlainat, eivät ole aina auttaneetkaan saajiaan ja poistaneet köyhyyttä. Korot ovat voivat olla korkeita ja lyhennykset ovat edessä nopeasti ja ovat suuria, kirjoitti Salla Matilainen, Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyötiedottaja Helsingin Sanomissa.

Säästöryhmiä?

Erityisesti tämä kohta Matilaisen jutussa mietitytti: Mistä köyhyyden vähentämisessä siis on todella kyse: yksilöiden voimaannuttamisesta vai sellaisten yhteiskunnallisten rakenteiden vahvistamisesta, jotka tukevat kaikkien mahdollisuuksien lisääntymistä? Parhaimmassa tapauksessa kehitysyhteistyö pureutuu molempiin samanaikaisesti: köyhyyden vähentämiseksi tarvitaan sekä valtion panostusta julkisiin palveluihin että pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yritykset luovat pysyvää työtä, joka tuo tekijöilleen säännöllisiä tuloja ja kerryttää valtioiden verotuloja. Verotuloilla voidaan puolestaan parantaa julkisia palveluja.

Ulkopuolisten antamia pienlainoja parempana ratkaisuna hän piti säästöryhmiä, sentyyppisiä osuuskuntia, joita meillä oli aikoinaan esimerkiksi ammattiliitoissa. Rahat kootaan yhteisesti ja jäsenet voivat niitä lainata.
Osuuskuntatyyppinen ratkaisu on kyllä sellaisten yhteiskunnallisten rakenteiden vahvistamisesta, jotka tukevat kaikkien mahdollisuuksien lisääntymistä, mutta jos säästöryhmien kuukausikorko on 5-10 % eli vuosikorkona 60-120 %, se on kyllä iso. Varmaankin se tarvitaan riskien kattamiseksi.

Kivan kautta

Bloggari Ruu haastoi aikoinaan lukijoitaan osallistumaan pienlainatoimintaan Kiva-organisaation kautta. Minäkin otin haasteen vastaan ja olen antanut muutaman pienlainan. Em. juttu sai minut tutustumaan toimintaan nyt uudesta näkökulmasta.

Kun Israel päätti uusista laittomista siirtokunnista Länsirannalle vastatoimena Palestiinan YK-statuksen nousulle, minäkin ryhdyin vastatoimiin. Annoin pienlainan palestiinalaiselle yrittäjälle. Kävin nyt katsomassa Kivan todella informatiivisilta sivuilta, minkä verran ko. henkilö joutuu esimerkiksi maksamaan korkoa. Maassa toimiva kenttäorganisaatio noudattaa islamin kieltoa koron ottamisesta, mutta käytännössä se sisällyttää kustannukset velkapääomaan, keskimääräinen vuosiprosentti on 15,5 %. Kuukausilyhennykset näyttävät olevan n. 1/27 maan keskivuositulosta, kun laina-aika on 27 kuukautta. Kun katson paria muuta pienlainaani muissa maissa, maksettavat kustannukset ovat lähes tuplat ja lyhennyserät samaa tasoa eli n. 1/27 maan keskivuositulosta. Korko on siltikin pienempi kuin säästöryhmissä, mutta lyhennykset ovat suhteessa kyllä aika isot. Vertailun vuoksi: 1/27 suomalaisen keskivuositulosta olisi n. 900 e. (Tarkistetut laskelmat)
 
Kivassa lainanantajalla on periaatteessa riskejä, mutta käytännössä ei juurikaan. 98,99% lainoista on tilaston mukaan maksettu takaisin. Ja sitä paitsi, kun pienin lainasumma on 25 $ ja esim. palestiinalaisella 72 lainanantajaa,  riskillä on aika vähän merkitystä.