Olen ollut Kirjamessuilla ja menen taas kohta.
Yksi teemoista on maahanmuutto ja olen käynyt kuuntelemassa siihen liittyviä kirjaesittelyjä ja keskusteluja, esimerkiksi kirjasta Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa. Hesarin osaston keskustelun, jossa paikalla olivat Halla-aho, Sofi Oksanen ja Pekka Haavisto jätin väliin, koska tungos lähitienoillakin oli ahdistava.

Mutta moni ihan muusta aiheesta kertova kirjakin tuntui jotenkin liittyvän teemaan.
Kuten Sodan haavoittama lapsuus. Kirjan toimittaja Iiris Saloranta näki, että suomalaisten sota- ja evakkokokemukset antavat meille mahdollisuuden ymmärtää tänne tulevia pakolaisia hyvin henkilökohtaisella tasolla.
Tässä vapaasti käytettävä tutkimusaihe: millainen kokemuksellinen Pähkinäsaaren rauhan raja, halkoo maahanmuuttoasenteitamme.

Kirjan esittelytilaisuudessa mietiskeltiin, miksi lasten sotakokemukset ovat päässeet kirjoiksi asti vasta nyt - kirjoja aiheestahan on tullut useita parina viime vuonna. Selityksiksi tarjottiin ns. suomettumisen aikaa ja selviämisen eetosta.
Minulle tulee mieleen kolmas, nimittäin iän mukana kypsyvä käsitys itsestä ja ajasta. Kaiken sen valossa, mitä vuosikymmenten aikana on oppinut ymmärtämään, omat lapsuuskokemukset hahmottuvat uudella tavalla, selkiävät. Lapsuus tuntuu asettuvan uudenlaiseen aikaympäristöönkin. Eihän siitä ole kauaakaan!

Kesällä 1952 - täytin silloin 9 vuotta - olin kummitädin kanssa rengasmatkalla tapaamassa hänen sota-ajan tuttaviaan. Täti oli ollut heidän kanssaan töissä samassa sotasairaalassa. Se oli minusta matka suurinpiirtein esihistorialliseen aikaan, sodastahan oli iäisyys.  Nyt iäisyyden mitta on pidempi, ainakaan oma, ihan äsken ollut lapsuus ei siihen kuulu.
Vuonna 1950 syntynyt tuttava, evakkoperheen lapsi, kirjoitti aina sanoneensa, ettei sota ole vaikuttanut hänen lapsuuteensa mitenkään, mutta alkaneensa vasta nyt ymmärtää, miten paljon se seurauksineen on sittenkin vaikuttanut.

Kirjassa on myös Suomeen tulleiden pakolaisten kokemuksia. Voi jäädä arvailemaan, miten ne - seurauksineen - hahmottuvat uusiksi vuosien mittaan.