Sitä ilahtuu nykyisin kovasti, kun näkee kimalaisen, tuon hellyttävän kömpelön karvapyllyn, jonka ilmassa pysyminen näyttää aina hiukan uhanalaiselta suoritukselta. Niitä siis on - ehkä ainakin jokunen marja tai hedelmä on tulossa, vaikka pahalta näyttääkin! Puut ja pensaat kukkivat hulvattomasti, mutta pölyttäjiä ei juuri näy. Vaikuttaako kumpaankin asiaan jokin yhteinen tekijä?

Turun Sanomissa oli juttu, jossa kerrottiin marjan- ja hedelmänviljelijöiden olevan huolissaan pölyttäjien puutteesta.  Sitä on siis muuallakin päin maata.
Huolissani olen ollut minäkin ja yritin surffailla netissä päästäkseni selville, mikä kasvi olisi tuulipölytteinen. Hedelmä- ja marjakasveista en ole montaa löytänyt: tyrni, variksenmarja, viinirypäle… Taitaa jäädä moni pakastin aika tyhjäksi. Entä hyönteiskadon merkitys laajemmin? Muistan joskus vuosi sitten lukeneeni kauhistuttavan profetian siitä, miten nopeaa joukkotuhoa ihmiselle pölyttäjähyönteisten häviäminen merkitsisi.

Räkättirastaita näyttää olevan valta määrä, joten heikolta näyttää asia niidenkin kannalta. Joudumme kilpailemaan vähistä marjoista ja hedelmistä. Hyttysiäkin on ennätyksellisesti. Läiskäisen aina, kun sellainen lähestyy minua - mutta herkistyneessä mielessä käväisee kyllä epäilys. Etten vain häiritsisi silläkin luonnon kiertokulkua ja jonkin mutkallisen ketjun kautta ampuisi itseäni jalkaan?