Mitenhän bloggaajat ovat nimimerkkinsä keksineet? Tämä tuli mieleen, kun selasin uutta blogilistaa. Olin vähän aikaa sitten onnistunut luomaan itselleni suosikkilistan, mutta huomasin, että ainakin yksi nimi oli tässä uudessa systeemissä pudonnut pois. Yritin nimihakua, mutta mitään ei löytynyt - ilmeisesti bloggaaja oli poistanut bloginsa listalta pottuuntuneena vaadittuun sopimukseen ja Sanomien tekijänoikeuskäsitykseen. Mutta kun selasin hakemistoa, vastaan tuli uteliaisuutta herättäviä nimiä - siitä siis tuo kysymys.

Itse olen Sokea kana, koska sekin löytää joskus jyvän, ja toivossa on hyvä elää.
Tunnen tiettyä sukulaisuutta kanojen kanssa muutenkin. Kanahan on väheksytyn naiseuden symboli, kaikkien meidän kananaivoisten kaakattajien alter ego, joiden kotkotukset yleensä katkeavat kuin kananlento. 
Mutta solidarisoidun myös oikeiden kanojen kanssa.  Nämä ystävälliset, kaikenkirjavat tätieläimet tepsuttelevat ja kopsuttelevat lapsuudenmuistojeni nurmikoilla. Itse asiassa tälläkin ylikasvaneella, jonka ajan heti, kun jalka toipuu. Seurailin lapsena kuulemma kanojen elämää erityisen harrastuneesti ja tutkin niiden kaikenlaisia tuotoksia.
Nykyisin kanat tuntuvat elävän tuotantoeläimistä kurjimman elämän. Tulevat koko maan kaikkiin häkkikanaloihin muistaakseni parista skotlantilaisesta hautomosta - geneettisesti siis ilmeisen yksipuolinen joukko. Kaikki ovat samaa valkoista Leghorn?-rotua - kirjavat kanat ovat historiaa. Lyhyen elämänsä ne viettävät kauhistuttavan pienissä verkkopohjaisissa häkeissä. Kun häkkien koosta päätettiin EU:ssa, Oikeutta eläimille jakoi ihmisille kortteja lähetettäväksi EU-edustajille ja minäkin yhden täytin. Häkkikoko kai kasvoikin jokusen sentin.

Täällä maalla syön “maalaismunia”, kuten pakkauksessa lukee, ts. tehokanalan munia, sillä muita ei ole. Vaikka tuntuukin pahalta. Hengissä pysymisestä kamppailevat maalaiskaupat eivät kai voi pitää kovin suurta valikoimaa ja myötäillä kaikkia kaupunkilaisten kotkotuksia (!). Kaupunkilaismunani ovat luomumunia, joita tuottavat lajitoverit elävät mukavimman elämän. Hyvän omantunnon vuoksi siis? Kyllä, mutta jos se tuottaa myös kanoille mukavamman elämän, niin sehän on molempien etu.

Nettiuudistukset varsinainen riesa!

Blogilistan muutoksen yhteydessä tapahtuneista fiboista ovat muut jo kirjoittaneet. Ikävä kyllä se on vain yksi monista ilmeisellä kiireellä toteutetuista muutoksista. Tietysti IT-alan ihmisillekin pitää saada töitä, mutta tavalliselle käyttäjälle nuo jatkuvat muutokset ovat tosi rasittavia.
Äsken en päässyt Soneran sähköpostiin, sivut oli uusittu aivan erinäköisiksi eivätkä koneen muistiin pannut käyttäjätunnukset ja salasanat tietenkään toimineet. Ne olivat kyllä ylhäällä jossain osoitekalenterissa, mutta missähän se oli? No, löytyi lopulta.
Ja sitten nämä tietoturvaihmiset paheksuvat sitä, että ihmiset pyrkivät käyttämään samoja salasanoja vähän joka paikassa!