Satoi lumen!

Irene Némirovsky kuvaa ihanasti suomalaista lumisadetta Sunnuntaissaan! Maisema näyttää sen verran valoisalta, että voi myöntää edellisen muistelman onnellisesta tohtori Rajsta olleen lähinnä taannehtivaa toiveajattelua, oman ahdistuksen torjuntaa aurinkoisella jutulla. Tuskinpa kenellekään aikuiselle on olemassa kovin sekoittumatonta onnea, luultavasti tohtori Raj oli ainakin jonkinverran ahdistunut aivan uudenlaisesta ympäristöstä. Rushdieta olen lukenut ja Arundhati Royta, ja pidin erityisestä Roysta. Mutta intialaisen ihmisen sielunelämästä vaikuttavimman kuvauksen luin V. S. Naipaulilta. Se oli novelli miehestä, joka oli muuttanut elintason perässä oliko se nyt Amerikoihin, asui jonkun rappusten alla, mutta ei tinkinyt yhtään henkilökohtaisesta arvokkuudestaan. En muista novellin nimeä enkä novellikokoelmaankaan enkä löytänyt tätä joskus n. 30 vuotta sitten lukemaani novellia, kun sitä etsin myöhemmin. Täytyisi ehkä etsiä uudestaan.

Kohti tasaveroa

Aamun Hesarissa oli juttua hyvinvointipalveluitten tulevaisuudesta. VATT:n tukimusprofessori Aki Kangasharju näki niiden tulevaisuuden ja ikääntymisen yhtälön aika pelottavana, jos palvelujen rakenteita ei aleta uudistaa nopeasti.  - Nyt kaikki paukut menevät siihen, että kunnat miettivät yhdistymisiä ja yhteistyötä toisten kuntien kanssa, hän sanoo. 99 kuntaa nosti veroäyriään, kun valtio ei sitten osallistunutkaan isommalla summalla kuntien palkkaratkaisuun, vaikka vaalienaluspuheista sellaisia odotuksia syntyi. Kunnallisvero on tasavero, pienituloisen eurosta otetaan yhtä monta senttiä kuin isotuloisen. Valtiovarainministeri vilauttelee lisäksi veronalennuksia, siis valtioveron, joka on progressiivinen. Lisää askelia kohti tasaveroa, siis tilanteessa, jossa hyvinvointipalvelut kallistuvat.